Juristi

A vaati kanteen hylkäämistä ja lausui lahjoittajan tahtona olleen, ettei lahjaa huomioitaisi lainkaan ennakkoperintönä. Tämä johtui siitä, että A:n ja B:n vanhemmat olivat rahoittaneet B:n liiketoimia ja avustaneet B:tä myös muutoin. Lahjakirjan liitteen allekirjoittamisesta oli keskusteltu lahjakirjan allekirjoittamisen jälkeen. A oli ennen liitteen allekirjoittamista halunnut saada selvityksen B:n saamista varoista, mutta lahjoittaja oli kieltäytynyt antamasta niitä. Tämän jälkeen oli yhteisesti sovittu, ettei liitettä allekirjoiteta. Siinä vaiheessa, kun D oli allekirjoittanut todistuksen, hänen terveydentilansa oli ollut sellainen, ettei todistukselle voinut antaa arvoa. Mikäli kysymyksessä olisi ollut ennakkoperintö, se olisi tullut merkitä jo C:n jälkeen laadittuun perukirjaan. Lahjoittaja ei ollut allekirjoittanut mitään asiakirjaa, josta ilmenisi hänen tahtonsa olleen, että lahja olisi perintökaaren pääsäännöstä poiketen tullut arvostaa jakohetken arvoon. Jos tämä olisi ollut tarkoitus, olisi lahjoittaja, joka oli ollut ammatiltaan juristi, voinut milloin tahansa allekirjoittaa asiakirjan, josta tahto olisi ilmennyt. Ennakkoperintö oli siten arvioitava vuoden 1985 arvoon.

Työoikeusjuristi

Juristi on lähettänyt A kaupungille kirjeen, jossa sanotaan mm., että B tietää todistettavasti, että melkein kaikki X ja Y antamat referenssitiedot ovat virheellisiä ja vääriä. Mainitun juristin kirjeessä sanotaan vielä, että jos X antaa referenssinä C laitoksen, se menettelee näin siksi, että laitos on todellakin ainoa Euroopassa.

Edellä oleva juristin kirjeestä teksti A kaupungille kertoo selkeästi, mikä on D tapa ja tyyli markkinoida tuotantoaan, mustamaalata ja levittää virheellistä ja harhaanjohtavaa informaatiota kilpailijastaan. Hakijan mainitseman juristin kirjeestä vastaajat toteavat, että kirjettä ei ole laadittu D toimeksiannosta tai pyynnöstä. Asianajaja on vastaajille tuntematon henkilö, eivätkä vastaajat ole vastuussa hänen tekemisistään.

Suomen paras juristi

Kun silmälaser-laite oli hajonnut, uuden koneen hankkimisen tarpeellisuudesta ei oltu varmoja. B nimiseltä yritykseltä tuli tarjouskirje, jossa he ilmoittivat joutuvansa myymään koneensa. Kuultava ei ollut tuntenut B aikaisemmin. Kuultava pyysi juristia tarkistamaan yhtiön taustatiedot ja juristi ilmoitti, ettei siellä ollut mitään hämärää. Koneesta olivat eräät muutkin silmäleikkauksia tekevät yritykset kiinnostuneita. A teki koneesta tarjouksen ja kone myytiin heille.

Ilmoittaessaan, että An tarjous oli hyväksytty, B ilmoitti, että potilaille oli arvottu voittoseteleitä ja että leikkaukset pitäisi suorittaa. Kuluttajaviranomaisetkin olivat ilmoittaneet, että nämä potilaat on syytä hoitaa. Kuultava suunnitteli tuolloin, että B lähettää potilaille kirjeen, jossa se ilmoittaa, että he eivät ole saaneet lääninhallitukselta toimintalupaa, jonka takia laite on myyty ja A on valmis suorittamaan leikkaukset, mikäli se potilaille sopii. Kirjeessä piti mainita, että potilas ottaa yhteyttä A, jos hän haluaa leikkauksen tapahtuvan siellä. Kuultava oli tämän johdosta potilassuoja-asian vuoksi yhteydessä lääkäriliittoon, josta ilmoitettiin, että juuri noin pitää menetellä. Myös juristi oli samaa mieltä. Kuultava kysyi asiaa vielä lääninlääkäriltä.

Kuultavalla ei ole ollut mitään tekemistä B kirjeen kanssa. Kuultava ei ollut tarkistanut B kirjettä eikä ollut sitä edes nähnyt. Kuultava oli ainoastaan antanut edellä mainittuja ohjeita sekä kertonut, että potilaan vastauksesta olisi hyvä ilmetä silmälasien voimakkuus, jonka perusteella voidaan karkeasti katsoa, kenelle toimenpide sopii, kenelle ei. Arvoseteli on B laatima eikä kuultavalla ole ollut sen kanssa mitään tekemistä. Ne kuluttajat, jotka halusivat leikkauksen tapahtuvan A, palauttivat lomakkeen sinne. Niistä eroteltiin pois sellaiset, joiden kohdalla jo suoraan silmälasien arvosta oli nähtävissä, että käytetty menetelmä ei sovellu. Tästä ilmoitettiin kyseisille potilaille puhelimitse tai kirjeitse.

Perintö juristi

Toimiston asioita ovat hoitaneet ja hoitavat nykyisinkin sellaiset juristit, joilla on varatuomarin arvonimi ja joista useat ovat toimineet vuosia tuomioistuinlaitoksen palveluksessa. A on hoitanut oikeudessa jutun ainoastaan silloin, kun asiakas on siihen suostunut ja yleensä tuolloin jopa pyytänytkin. Kaikki rutiiniluonteisista perimisasioista poikkeavat asiat on ohjattu lakimiehen hoidettaviksi.

B on kertonut hoitaneensa suurimman osan toimiston niistä jutuista, jotka ovat edellyttäneet oikeudessa esiintymistä, laatinut asiakirjoja ja antanut juridista neuvontaa. Tänä aikana on toimiston juttuja hoitanut B ohella myös muita juristeja kuten varatuomari C ja varatuomari D sekä hänen jälkeensä varatuomari E.

B mukaan menettely juttujen suhteen tapahtui niin, että A otti jutun vastaan, tilasi tarvittavat asiapaperit ja otti B yhteyttä. Yksinkertaisimpia juttuja lukuunottamatta B neuvotteli asiakkaan kanssa. A oli itse hoitanut joitakin velkomusjuttuja ja asumuseroja. Näissäkin jutuissa B tai muu juristi kävi asiakirjat läpi ja antoi juridiset neuvot.

Yritysjuristi

Apteekkilupien peruuttamista koskevat asiat ovat hyvin harvinaisia. Ei ole uskottavaa, että päätösluonnos olisi syntynyt ilman juridista harkintaa ja juristin apua. Ei ole myöskään uskottavaa, että valvontayksikön päällikkö päätettyään käynnistää erottamisprosessin ei lainkaan perehtyisi ja hyväksyisi päätösluonnosta ennen sen lähettämistä. Käytännössä asia on valmistelu ryhmätyönä usean henkilön kanssa, joista yksi on ollut lakimies.

Lakimiehen rooli on ollut ilmeisesti myös vahva. Hän on ollut Fimean ainoa juristi ja ollut ilmeisesti mukana päätösluonnoksen valmistelussa hyvin varhaisesta vaiheesta asti. Tätä osoittaa lisäksi se, että lakimies on Fimean päätöksen jälkeen vielä toiminut Fimean asiamiehenä hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hän on siis ollut valmistelemassa A:n kuulemista osallistumalla päätösluonnoksen laatimiseen, sen jälkeen ollut valvontalautakunnan jäsenenä ratkaisemassa asiaa ja päätöksen jälkeen toiminut vieläpä asiassa Fimean puolesta asiamiehenä.

Verojuristi

A Oy on paljoksunut B Oy:n oikeudenkäyntikulukorvausvaatimusta määrältään 18.300 euroa ylittäviltä osin. Oikeudenkäyntikuluina veloitetut kantajan asiamiehen ja kantajayhtiön käyttämän toimiston toisen juristin neuvottelut eivät olleet tarpeellisia toimenpiteitä. Myöskään oikeudellinen asiantuntijalausunto, jonka oli laatinut kantajayhtiön käyttämän toimiston juristi, ei ollut asiassa tarpeellinen.

Mitään hyväksyttävää syytä ei ole esitetty siihen, että viivästyskorkoja tai tuottokorkoja ei ole käsitelty aiemmin. A oli käyttänyt aikaisemmassa prosessissa oikeusavustajaa, joka on ollut lisäksi kokenut pitkäaikainen juristi, asianajaja.

Kiinteistöjuristi

Nykysuomen sanakirjan määritelmän mukaan sana ”lakimies” tarkoittaa samaa kuin lainoppinut, juristi, tuomari. Yleisessä kielenkäytössä sanaa ”lakimies” käytetään määritelmän mukaisesti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon, sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon tai sitä korkeamman oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneesta henkilöstä.

Sanomalehti-ilmoitus, jossa käytetään sanayhdistelmää ”lakiasiaintoimisto” tai jossa sana ”laki” on hallitsevassa asemassa, on omiaan luomaan kuluttajissa vaikutelman, että toimiston hoidosta vastaa lakimieskoulutuksen saanut henkilö.